Alanvaihto vei unelmahommiin
Energia-ala avaa monia urapolkuja niille, jotka miettivät tulevaisuuttaan. Jos unelmatyöhösi kuuluu mönkijällä ajaminen ja luonnossa liikkuminen, kannattaa tutustua tarkemmin tarjolla oleviin mahdollisuuksiin.
Antti Karjalaisen tie uusiin hommiin kulki oppisopimuksen kautta. Pohjoisesta kotoisin oleva Antti palasi juurilleen ja hakeutui Rovakairan Verkonrakennukselle yhdistämään koulun ja työharjoittelun oppisopimuksen avulla. Aiemmalta uraltaan Antilta löytyy kokemusta sekä lukkosepän että mekaanikon töistä.
– Sähköpuoli alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Päätin sitten kysäistä Rovakairan Verkonrakennukselta, ottavatko oppisopimuksella, ja tämä onnistui, Antti kertoo.
Antilla on pian takataskussa sähköalan ammatillinen perustutkinto ja oppisopimus vaihtunee vakituiseen työsopimukseen.
Satoi tai paistoi
Tällä hetkellä Antti toimii asentajana ja työt tehdään pääsääntöisesti ulkona.
– Ulkona ollaan kelillä kuin kelillä, ja työ on fyysistä. Talvisin mennään kelkoilla ja kesäisin sekä syksyisin liikutaan mönkijöillä. Onhan se aika hienoa, että työn puolesta saa ajella luonnon keskellä, Antti hymyilee.
Antti kertoo viihtyvänsä korkeissa paikoissa ja aika kuluu luonnossa myös vapaa-ajalla. – Minulle pylväissä työskentely on sopivaa, kun tykkään korkeuksista. Ja metsässä liikkumisen tulee olla mieluisaa. Työ voi toki olla raskasta alkuun, mutta siihenkin tottuu ja kunto kasvaa. Tämä on minulle just sopiva ala, koska saan tehdä asioita, joista oikeasti tykkään.
Onko työ vaikeaa?
– Jos tulee suoraan alalle ilman aiempaa teknistä kokemusta, alku voi olla haastava. Mutta jos asenne on kunnossa, niin uutta oppii aina, Antti toteaa.
Media-alalta maastosuunnittelijaksi
Jan Blomberg teki kymmenen vuotta media-alan töitä, kunnes mitta tuli täyteen ja hän päätti palata koulun penkille.
– Kaipasin jotain enemmän. Punnitsin vaihtoehtoja, ja sähkö on aina kiinnostanut. Se on ollut minulle helppo ymmärtää. Pääsin Lapin ammattikorkeakouluun opiskelemaan sähkö- ja automaatiotekniikkaa, ja insinööripaperit ovat tulossa keväällä. Puristin tutkinnon kolmessa vuodessa, Jan kertoo.
Viimeiset kaksi vuotta Jan on ollut Rovakairan Verkonrakennuksella täysipäiväisesti töissä, ensin harjoittelijana ja nyt maastosuunnittelijana. Opintoja on voinut suorittaa iltaisin ja viikonloppuisin.
– Nykyinen työ on yhdistelmä ulko- ja sisätöitä, ja se sopii täydellisesti. Projektin vaihe määrää, paljonko ollaan maastossa ja paljonko toimistossa. Sydäntalvella mennään kelkalla ja muulloin mönkijällä.
Jan kertoo monesti miettineensä, että tekee tällä hetkellä työtä, joka sopii itselle paremmin kuin hyvin.
– Saa kulkea metsässä, ja päivän aikataulun voi rakentaa melko vapaasti. Kunhan oman tonttinsa hoitaa, kukaan ei vahtaa, Jan kertoo.
Janin mukaan työ vaatii paljon sosiaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyä.
– Työssä arvioidaan paljon esimerkiksi puiden kaatamista ja tehdään paljon itsenäisiä päätöksiä. Työ on todella monipuolista, hän kuvailee.
Alanvaihto ei kaduta
Jan kertoo pohtineensa tarkkaan myös tulevaisuuden näkymiä.
– Energia-ala on tulevaisuutta ja uskon, että töitä riittää. Jos ulkotyö alkaa joskus olla liikaa, voi vaihtaa sisätyöhön.
Rovakairan Verkonrakennus työnantajana saa kiitosta molemmilta.
– Kaiken tarvittavan tiedon on saanut, mutta tietysti itsekin pitää osata kysyä. Täällä on hyvä henki ja organisaatio on lähellä. Rovakairan Verkonrakennuksella otettiin hyvin vastaan ja ei, ei ole hetkeäkään kaduttanut, miehet sanovat kuin yhdestä suusta.